lauantai 7. lokakuuta 2017

Positiivisia yllätyksiä kertaa kolme

Milloinkahan sitä oikein oppisi olemaan ajoissa? Niinpä tällä kertaa peräti kolmen tunnin kooste...

Kaksi viikkoa sitten perjantaina (22.9.) mulla oli rästitunti siltä viikolta, kun olin sairaana. Sain seurakseni Netan, joka myös kuvasi muutaman videoklipin tunnista. Olin todella ajoissa paikalla, ehkä puolisen tuntia ennen tunnin alkua. Mulle oli laitettu pitkästä aikaa Seppo, jolla olinkin mennyt viimeksi reilu vuosi sitten koulutunnilla ja hypännyt olen sillä viimeksi muistaakseni 2015 estemestaruuksissa. Eli aikaa edellisestä hyppykerrasta oli kulunut! Siinä odotellessa käytiin napsimassa hevosia sisälle ja itse otin Rutun. Vaikka tämän syksyn tunneilla en olekaan mennyt sillä ja kaikki tunnit ovat yllättäneet positiivisesti, on Ruttu edelleen mun suosikkini - siitä ei pääse eroon ihan äkkiä.

Voin sanoa ihan käsi sydämellä, että Seppo tuntui todella oudolta. Se kyllä liikkui heti tunnin alusta hyvin eteenpäin, eli mun ei juurikaan tarvinnut alkaa kaivamaan sitä eteenpäinpyrkimystä. Olin aika hukassa ruunan pitkän kaulan kanssa ja tuntui muutenkin oudolta olla neljän ihmisen tunnilla. Jakauduimme sitten alkuverkkojen jälkeen kahdelle pääty-ympyrälle ottamaan hyppyjä ristikolle. Mulla meni muutama kierros päästä jyvälle Sepon hyppyyn. Kuitenkin kun löysin sen hyvän rytmin, alkoi hypytkin paranemaan huomattavasti. Seppo tuntui todella kivalta pitkästä aikaa!
Tunnin teemana oli leikkimieliset kisat. Eli jokainen tehtävä sisälsi pienen kisan, missä hävinnyt ratsastaja joutui tekemään hieman "oheisliikuntaa". Ensimmäisenä tehtävänä oli laukkojen vaihtaminen ja se on myös videon ensimmäisessä klipissä. Tulimme siis loivalla kiemuralla olevat kaksi estettä: ensimmäinen este tultiin oikeassa laukassa ja toinen vasemmassa, jolta piti vielä saada laukka vaihdettua oikeaan. Jos laukka ei vaihtunut, vaihdettiin laukka käynnin kautta ja ratsukolle tuli yksi piste ja eniten pisteitä kerännyt joutuisi tekemään oheisliikuntaa. Esteitä nostettiin jokaiselle neljälle kierrokselle. Tiesin heti olevani hieman ehkä pulassa, sillä laukanvaihdot esteenpäällä ovat mulle ajoittain haasteellisia ja muistelin tämän näkyvän erityisesti Sepon kanssa. Ensimmäinen este muotoutuikin meidän pulmakiveksi ja saimme yhden ainoan onnistuneen suorituksen vaihtoineen. Mun pistesaldoksi muotoutuikin kolme pistettä, kuten eräälle toisellekin ratsastajalle. Me kaksi sitten pääsimme tekemään niin sanottua vuorikiipeilijää, josta löytyykin lyhyt pätkä hevosinstagramin puolelta.

Seuraavaksi alettiin tulemaan askeleidenlaskua. Jännitin tätä jotenkin todella paljon, en tiedä miksi. Kaikki laskutehtävät näkyvät videolla. Aloitettiin tulemalla vasemmassa kierroksessa pitkällä lähestymisellä lävistäjällä olevaa pystyä, joka oli lopulta noin 80 senttinen. Askeleet piti aloittaa niin, että hyppyyn lähdettiin kuudennen askeleen jälkeen. Tämä kuitenkin sujui todella hyvin ja sain kaikilla kierroksilla laskettua oikein!
Toinen laskemistehtävä oli suhteutetulle okseri-pysty -linjalle, johon piti saada kuusi askelta. Väli näytti todella pitkältä ja mua jotenkin pelotti mennä reippaassa laukassa okserille, vaikka vauhti ei videolta katsottuna ollut lainkaan kova. Videon kolmannessa klipissä näkyykin, kuinka aloin himmaamaan eikä askel sitten enää sopinutkaan okserille, jolloin jouduin pyytämään Seppoa hurjan paljon eteenpäin, jotta se kuusi askelta saatiin venytettyä. Pari kertaa tulikin todettua, että Seppo pelastaa kyllä hurjan paljon ratsastajan virheitä - esimerkiksi tuo venytetyn kuuden askeleen pystylle hyppy lähti todella, todella kaukaa. Mutta - ei virhepisteitä, joten ei tarvinnut tässäkään tehdä oheisliikuntaa!
Samalla tavalla toteutettiin viimeinen hyppy oikeassa kierroksessa lävistäjällä. Pitkä lähestyminen ja kuusi viimeistä askelta piti laskea ääneen. Hyppy lähti todella kaukaa ja huomasin sen itsekin laskiessani: jos kuuntelee videota, niin sen huomaa mun äänenpainostani :'D Tuota samaa tapahtui pari kertaa muutenkin tunnin aikana ja muutenkin sitä välillä tapahtuu, eli ei ole uusi juttu tuo.


Lähes kaksi viikkoa sitten maanantaina (25.9.) olin sitten vakiotunnilla. Mun piti pari kertaa katsoa listaa uusiksi, että näinkö nyt aivan oikein: puomitunti ja Liekki. Noh, kyllä näin. Liekkihän ei kuulu mun suosikkihevosiini lainkaan, mutta odotin silti jotakin, sillä mulle on käynyt joka tunnilla niin, että en ole odottanut juuri mitään, mutta sitten hevonen onkin yllättänyt positiivisesti. Aika ristiriitaiset fiilikset silti oli! Olin kuitenkin tyytyväinen, että tunti mentiin kentällä: maneesissa meillä ei ole Liekin kanssa sujunut ikinä, mutta kentällä ihan siedettävästi.
Aloitettiin sitten verryttely niin, että tehtiin pitkien sivujen alkuun ja loppuun ravivoltit. Liekki tuntui isolta ja voltit kamalan pieniltä ja etenkin yhdellä voltilla oli taivuttaminen oikein työn ja tuskan takana. Hevosen notkeus oli verrattavissa rautakankeen. Pikkuhiljaa päästiin kuitenkin parempaan!

Keräännyttiin sitten pääty-ympyrälle tulemaan ravipuomeja, päätyyn tehtiin myös laukkavoltti. Harvoin olen törmännyt hevoseen, joka innostuu jo puomeista niin paljon kuin Liekki. Heti kun suoristin ravipuomeille alkoi se kiihdyttämään tahtia ja puri kuolaimeen kiinni. Alkuun menikin aika kauan, että sain sen takaisin sopivaan tahtiin. Kierros kierrokselta kuitenkin parani ja olin yllättävän tyytyväinenkin! Laukkavoltti meni vähän niin ja näin: Liekin laukka on aika isoa ja pienelle voltille se on ainakin itselle todella haastavaa. Lisäksi kun tunnilla on neljä ponia niin homma vaikeutuu entisestään.. :D
Sitten alettiin tulemaan samaiset puomit laukassa. Ja ensimmäinen kerta meni kyllä niin plörinäksi kuin vain mahdollista! Tiesin, ettei laukkapuomit ole Liekin vahvuuksia, mutta kyllä alkoi väkisinkin naurattamaan Liekin räpellys. Muutaman kerran tultiin näin ja saatiin pari ihan onnistunuttakin suoritusta. Kun oltiin molempiin suuntiin tehty ravipuomeja sekä ravissa, että laukassa, pidettiin välikäynnit.

Tästä eteenpäin en enää muista tehtäviä kunnolla, mutta yksi mainitsemisen arvoinen tehtävä oli Hannunvaakuna. Jos joku ei siis kuviota tiedä, niin tässä uramme jokaisella sivulla siirtyi uran sisäpuolelle ja jokaiseen kulmaan tehtiin voltit ulospäin. Kuvio näytti siis aikalailla tältä, meillä oli myös puomit toisenkin päädyn volteilla. Aloitettiin tehtävä niin, että pitkät suorat mentiin vastalaukassa, voltit ja puomit taas ravissa. Vähän olin skeptinen vastalaukoissa, sillä viimeksi kun vastalaukkoja Liekin kanssa tein suoralla uralla, ne menivät aivan päin prinkkalaa. Mutta nyt Liekki yllätti! Joka kerralla se nosti vastalaukan yhtään epäröimättä. Voltitkin sujuivat yllättävän hyvin, kunnes myös voltit ja puomit piti tulla laukassa. Enhän minä saanut pienehköllä voltilla mitään laukkaa pysymään yllä noin isolaukkaisella hevosella, joten muutaman kierroksen säätämisen jälkeen päädyttiin siihen lopputulokseen, että jatkan alkuperäisellä kaavalla: suorat laukalla, päädyn voltit ja puomit ravissa. Tunti oli todella onnistunut ja molemmat olivat hikisiä jo tunnin puolivälissä :D
Tämän viikon maanantaina olinkin sitten ensimmäistä kertaa ihan yksin liikenteessä tallimatkan. Aikaisemmin siis mulla on ollut kyyditsijä, joka on sitten käynyt tunnin aikana kaupassa sun muuta, mutta tällä viikolla meni aikataulut niin tiukille, että lähdin yksin. Olinkin sitten sopivan ajoissa, mutta hevoseni oli jälleen tunnilla jo valmiiksi. Naureskelinkin siinä sitten, että miten voi olla mahdollista, että aina kun olen ajoissa niin mun ei tarvitse laittaa hevosta kuntoon ja kun tulen viime tingassa on hevonen niin kurainen kuin vain mahdollista. Meillä oli tiedossa estetunti ja mulle oli laitettu Macy. Hieman pohdiskelin siinä esteitä kasatessa, että tuleekohan sitä maisteltua hiekkaa tänään.
Kentällä nousin sitten Macyn kyytiin ja siirryin maneesiin. Alkuun Macy tuntui kovinkin hitaalta, etenkin ravissa, mutta pikkuhiljaa alkoi siitä löytymään sitä reippautta. Oon huomannut, että Macy syttyy kunnolla vasta, kun on saatu laukkaa hieman alle. Niin kävi tälläkin kertaa. Laukkaverryttely tehtiin kahdeksikolla, jolla vaihdettiin laukkaa aina puomilla. Voin suoraan sanoa, että laukat eivät vaihtuneet kertaakaan! :D Muutaman kerran vaihtui edestä, mutta takaa ei kertaakaan. Mutta se ei yllättänyt lainkaan itseäni. Varsinainen työskentely aloitettiin kavalettitehtävällä: tehtävään tultiin oikeassa laukassa ja hieman ennen M-kulmaa käännettiin lävistäjän mukaisesti kavaletille, jonka jälkeen kaarrettiin vasemmalle uralle kiertäen kahdeksikkotehtävässä ollut puomi. Jatkettiin päätyyn ja tultiin H-kulmaan samalla tavalla asetettu kavaletti kiertäen kahdeksikkotehtävän puomi ja kaartaen oikealle. Tavallaan kuvio muodosti eräänlaisen kahdeksikon siis. Macy tuntui superhyvältä, mitä nyt kiihdytteli välillä, mutta jo parin kerran jälkeen totesin Marjolle, että ihan kuin olisin hypännyt sillä aina ilmän mitään 1,5 vuoden taukoa! Tehtiin tehtävä vielä toiseenkin suuntaan ilman mitään ongelmia. Poni tuntui hyvältä, joten mulla oli aika hyvä luotto lopputuntiinkin.

Tehtävä vaihdettiin. Tultiin vasemmassa laukassa H-kulman kavaletti, jolta jatkettiin pitkällä lähestymisellä B:n tienoilla olevalle okserille. Päädyn läpi pysty-pysty -linjalle, jonka väliin tuli muistaakseni seitsemän askelta. Vähän jännitin okseria, mutta yritin vain keskittyä siihen, että pidän sen takapuolen penkissä ja pohkeet lähellä ponia. Kavaletti meni hyvin ja sain ponin kiinnikin nopeasti ennen okseria. Okserikin ylittyi epäröimättä, mutta laukka ei vaihtunut. Tein siis päätyyn voltin ja jatkoin linjalle. Ensimmäinen pysty hyvin, mutta en laskenut askeleita keskittyessäni seuraavaan pystyyn. Ja töks, Macylle oli liikaa pystyyn kuuluva ristikko. Ylimmän puomin alla oli siis ristikko, joita se alkoi kyttäämään. Korkeus ei ollut paha, noin 70 sentin luokkaa, jonka yli Macy pääsee helpostikin. Ei muuta kuin uutta yritystä. Ja uusi kielto. Tässä vaiheessa aloin turhautumaan, sillä poni todellakin alkoi pelleilemään. Esteessä ei ollut mitään muuta erikoista kuin se ristikko. Komensin ponia sen verran reippaasti, että sain osakseni hieman pitkiäkin katseita, mutta se auttoi - pääsimme yli ja kiitin ponia. Toinen kierros: kavaletti ja okseri hyvin, linjan ensimmäiselle kielto. Toisella yli, mutta edelleenkin ristikkopysty oli Macylle liikaa ja kiellettiin jälleen sille. Tällä kertaa päästiin jo toisella yrityksellä yli.
Ennen loppuverkkoja puhuttiin Marjon kanssa sunnuntain, eli huomisen, valmennuksesta. Olin kovasti menossa, mutta hevonen oli auki. Rutulla olisin muuten tahtonut mennä, mutta sillä ei hypätä tällä hetkellä. En muista enää kumpi sen idean heitti, mutta molemmat tuntuivat olevan mielissään ajatuksesta. Menisin estevalmennukseen Macyllä. En tiedä miksi, mutta jotenkin tuo poni sytyttää kaikessa veemäisyydessään. Jos ei muuta huomenna saada aikaan, niin ainakin äksöniä! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti