Epäonnistunut tunti?

Olin poikkeuksellisesti jo eilen ratsastamassa. Himmu oli myös samana päivänä tallilla, mutta edellisellä tunnilla, joten hän tuli ilomielin kuvaamaan omaa tuntiani. Tunnille sain Sepon, jonka koulusatulaan olen istunut viimeksi yli vuosi sitten - ja sen kyllä huomasi omassa ratsastuksessa. Nappulat olivat nimittäin ihan hukassa!

Loppukävelyt

Tulin tallille jonkinverran suunniteltua myöhässä ja vielä paremman tilanteesta teki se, että Seppo oli päättänyt piehtaroida itselleen kunnon kura kerroksen, joka oli sitten kuivunut. Olin nopean harjauksen jälkeen itsekin aivan harmaa, eikä Sepponkaan ulkonäön perusteella mihkään kisoihin oltu menossa. Olin sitten viimeisenä maneesissa, mutta muutkaan eivät olleet päässeet edes selkään joten en ollut myöhässä.

Alkukäyntien jälkeen aloitettiin työskentelemään käynnissä oikeaan kierrokseen. Edellisen tunnin jäljiltä maneesissa oli esteitä, joten Marjo käytti niitä hyväkseen tehtävissä. Emme kuitenkaan hypänneet, mutta pohkeenväistöjä tehtiin pujotellen neljä linjassa ollutta kavalettia toisella pitkällä sivulla, jotka pujottelimme, jonka jälkeen toiselle pitkälle sivulle tehtiin loiva kiemura keskikäynnissä. Pujottelussa ongelmaksi ilmeni taivutus, sillä huomasin heti ettei Seppo taipunut juuri lainkaan oikealle. Loppua kohden onneksi parani.  Keskikäynti oli aikamoista räpellystä, pakko myöntää. Toiseen suuntaan ei mennyt juurikaan paremmin.

Toinen tehtävä tehtiin myös loivalla kiemuralla ja pujotellen. Tulimme lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, josta aloimme ensimmäisen kavaletin kohdalla väistättämään kohti uraa, toisen kohdalla väistättämään kohti pituushalkaisijaa ja kolmannen kohdalta takaisin uralle. Lyhyen sivun keskellä nostettiin laukka, laukattiin pari askelta kiemuraa ja vaihdettiin laukka lopun kiemuran ajaksi. Väistöt kohti uraa sujui alusta saakka tosi kivasti, mutta uralta pituushalkaisijalle eivät niinkään. Seppo ei meinannut väistää juuri lainkaan, taidettiin alussa saada ehkä metri väistöä keskelle aikaiseksi ja alku meni muutenkin enemmän avotaivutukseksi. Pikkuhiljaa ne väistötkin parani. Loiva kiemura nyt meni jälleen vähän niin ja näin, mutta laukat nousi, vaikka kiemuralla laukanvaihto meni aikamoiseksi räpellykseksi. Sama tehtiin myös vasempaan kierrokseen, aika samalla tavalla kuin edelliseenkin suuntaan.

En edelleenkään ymmärrä tota mun vasenta nilkkaa - eilen kyllä oikeakin teki sitä. Haen kohta paalinnarua tunneille ja sidon jalustimet jotenkin satulavyöhön että pysyis oikeassa asennossa!

Otettiin seuraavaksi samaiset väistöt ravissa molempiin suuntiin. Ja ne meni suoraan sanottuna aivan kamalasti! Loppua kohden parani onneksi nämäkin, mutta raviväistöt ei oo ikinä oikein ollut mun juttu - johtuen suureksi osin siitä, ettei niitä ole tullut treenattua juurikaan ennen Ponilaaksoon siirtymistä. Lisäksi välit olivat omasta mielestäni mulle ja pitkäkaulaiselle Sepolle, jota en muuten todellakaan osaa ratsastaa sileällä, turhan lyhyitä ravissa vaikka Marjo muuta sanoikin.

Seuraava tehtävä painottui loivalle kiemuralle. Katsomopäädyssä nostettiin laukka, ja kiemuran alussa vaihdettiin laukka käynnin kautta. Kiemuran huipulla tehtiin kootummassa laukassa mahdollisimman pieni voltti vasemmalle kohti seinää ulospäin asettaen ja kiemuran jälkeen ravin kautta laukanvaihto, ensimmäisen kavaletin ympäri harjoituslaukkaa ja reippaampaa laukkaa pitkä sivu, jonka jälkeen raviin. Muuten meni ihan kivasti, mutta kiemuran voltti tuotti hankaluuksia molempiin suuntiin. Ainut tavoitteeni oli saada voltti edes laukattua, ja siihen tavoitteeseen päästiin - en tiedä ollenkaan asetinko loppujen lopuksi lainkaan ulos. Alkuun päästiin ehkä puoli volttia laukassa ja viimeisillä kerroilla saatiin koko voltti laukattua - tosin ilman ulkojalustinta, joka tipahti kesken kaiken.

Keräännyttiin kaikki vielä pääty-ympyrälle ravaamaan ja laukkaamaan. Seppo ei edelleenkään taipunut kunnolla, ja sain tehdä todella töitä ruunan selässä. Pikkuhiljaa taivutusta löytyi edes vähän. Laukassa sain taas hakea taivutusta hetken verran, mutta sekin löytyi pienen hakemisen jälkeen - tosin ei yhtä hyvin kuin ravissa.

Koulukisoihinkin ilmoittauduin! En edes muistanut koko kisoja tullessani tallille, mutta tunnilla muistin aivan yllättäen ja pohdittiin sitten Himmun kanssa keillä mennään. Tallissa sitten ilmoittauduin luokkaan helppo C:1 2000, ratsunani Ruttu. En malta odottaa ensi viikon tuntiin, sillä viimeksi olen mennyt Rutulla tammikuussa. Tuolloin tunti meni todella hyvin, joten odotukset ovat aikas korkealla. Vakiokisakuvaajani ei tällä kertaa pääsekään paikalle, sillä hänellä on omat kisat juuri samana päivänä. Onneksi Himmu lupautui kuvaamaan radan, mikäli minä kuvaan hänen ratansa - ellei nyt aivan peräkkäin olla. Ja tietty pitää saada verkattua rauhassa. Kenttä oli eilen vielä vähän vetinen, toivottavasti kuivuisi edes jonkinverran kisapäivään, jotta saataisiin pitää verkka ulkona!