torstai 17. marraskuuta 2016

Kauhistunut poni ja häpeävä ratsastaja

Nyt huokaisen syvään ja myönnän, että kuluneen viikon aikana en ole miettinyt ollenkaan blogia. Oikeastaan hävettää, kuinka epäaktiiviseksi tämä on muuttunut ja valitettavasti tämä epäaktiivisuus ei tunnu loppuvan ihan äkkiä. Joka tapauksessa, tässä olisi tiivistettynä viime viikon koulutunnista, jolle olin saanut Laurin. En edes muistanut milloin olisin mennyt Laurilla koulutunnilla, joten olin positiivisella mielellä. Lauri oli hoitaessa oma tyypillinen itsensä eikä tunnin alkukaan yllättänyt. Poni oli hidas ja vasemmalle todella kankea. Se ei taipunut yhtään mihinkään suuntaan ja tuntui, ettei se myöskään liikkunut. Tultiin sitten alkuverkkojen ohessa pientä ja suhteellisen simppeliä tehtävää ensin vasemmassa kierroksessa: toiselle pitkälle sivulle tehtiin loiva kiemura, jonka huipulle tehtiin voltti uralle, ja toiselle pohkeenväistöä. Kaikki tämä tehtiin siis kevyessä ravissa. Lauri oli todella hidas. Tuntui, että ravattiin paikoillaan. Väistöt eivät onnistuneet ollenkaan, vaan poni kulki banaanina. Jossain vaiheessa sitten suutuin kunnolla ja muistutin, että kumpikos meistä sen vauhdin määrää. Lauri näytti kuulemma kauhistuneelta ("siis mitääh, komensiko toi mua just o.O"), mutta alkoi myös liikkumaan paremmin - ei kuitenkaan niin, että olisin ollut täysin tyytyväinen. Istuin harjoitusraviin, sillä satulassa istuen mun on paljon helpompi mm. tehdä pohkeenväistöä. En ole ikinä sisäistänyt pohkeenväistöä keventäen, vaikka nykyään se sujuukin ihan siedettävästi - ainakin luulisin näin.
(C) Johanna
Keräännyttiin sitten keskelle maneesia neliölle oikeassa kierroksessa. Toiselle pitkälle sivulle otettiin ravissa avotaivutusta, lyhyellä sivulla laukannosto ja laukattiin pitkän sivun loppuun tehden pitkän sivun keskellä laukkavoltti, mikäli etäisyydet sitä vaativat. En saanut Lauria alkuun edes tyydyttävään avotaivutukseen ja laukkakin oli aivan kamalan tuntuista. Pikkuhiljaa alkoi sujumaan ja kierrossuunnan vaihtuessa sain aikaiseksi parhaimpia taivutuksia koko tunnin aikana. Laukka oli huonompi tähän kierrokseen, en saanut taivutettua yhtään hevosta.
Viimeisenä tehtävänä tultiin sitten sulkutaivutusta ravissa. Tultiin ensin pitkää sivua, kunnes viimeisen kirjaimen kohdalla tehtiin puolivoltti ja jatkettiin sulkua tulosuuntaan pitkälle sivulle. Jatkettiin ravissa ja tultiin pituushalkaisijalle, jolla suoristuksen jälkeen nostettiin laukka sen mukaan, kumpaan suuntaan tehtävää tehtiin eli mikäli tehtävä aloitettiin vasemmassa kierroksessa nostettiin vasen laukka ja päinvastoin. Mulla oli vasemmassa kierroksessa vaikeuksia saada kunnon sulkua aikaiseksi ja Lauri menikin aika pitkälti etuosa todella edellä. Laukka meni hyvin ja ravikin muuten, mutta sulku ei oikein onnistunut. Toiseen suuntaan palaset yhtäkkiä kolahtivatkin paikalleen ja saatiin muutama onnistunutkin sulkupätkä ja poni myös myötäsi niskastaan hieman. En tiedä mitä siinä tapahtui, mutta yhtäkkiä vain kaikki tuntui natsaavan! Tein paljon siirtymisiä ja muutamia peruutuksia ja pituushalkaisijalla pyysin hieman lyhyempää laukkaa. Poni kuunteli superhyvin verrattuna alkutuntiin ja sanoinkin Marjolle, etten millään malttaisi lopettaa kun Lauri oli niin kivan tuntuinen!

Tämä oli nyt tämmöinen lyhyt tiivistelmä tunnista. Tykkäättekö enemmän näistä säälittävän lyhyistä vai pitkistä ja analyyttisemmistä teksteistä? Olisiko yhtään postausideoita näin marras-joulukuulle? Vinkkejä nimittäin kaivataan! Kuunvaihteessa pyrin julkaisemaan postauksen, missä kerron mm. miksi blogi on ollut hiljaisempi viime aikoina ja vähän lähiaikojen tapahtumista :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti