Pessimisti ei pety

Mikä on liinakko, enkeliharjainen, täydellinen symppis, mutta painoi ainakin tällä kertaa kädelle?

Kaikki kuvat tuota silmäkuvaa lukuunottamatta ovat Himmun ottamia! Kuvat ovat aika tärähtäneitä, sillä tallissa oli aika hämärää ja samoin maneesissa, jonka lisäksi kuvaajan sormet alkoivat pikkuhiljaa palelemaan.

No kyseessähän on tietysti suomenhevostamma Liekki. Tallissa kuului katsoessani tuntilistaa sanat "Voi Jeesus!" sillä kohdallani luki tosiaan Liekki. En odottanut todellakaan innolla tuntia, mutta rakastuin tammaan täysin sitä harjatessani - todella utelias ja sympaattinen tapaus! Suokit on tosiaankin se mun juttu ♥

"Mitä sää siellä maassa oikein teet? Pitääks mun nostaa kavioo tai jotain?"

"Ei tästä tunnista tuu oikeesti yhtään mitään!"

"Sää oot aina niin positiivinen ku sä tuut tunnille, mut niihän se menee että pessimisti ei pety."

Tarviiko edes sanoa kumpi yllä olevista lauseista on mun ja kumpi Marjon? Lähes joka tunti, varsinkin jos allani on esimerkiksi Lätty tai Liekki, tuun suurinpiirtein hautaani jo kaivaen maneesiin. Liekin askel tuntui omasta mielestäni todella pitkältä, mutta totuin askeliin nopeasti. Odotin kauhulla ravia, sillä tiesin ettei se ole mikään maailman tasaisin. Ei raviverkassa vielä mitään kummallista, ja laukkakin nousi ihan kivasti, mutta sitten kun oli kääntynyt ympyrälle niin laukka hyytyi. Tässä aloin pikkuhiljaa ymmärtämään että ne pohkeet täytyy pitää lähellä hevosta eikä missään kilometrin päässä.

Kunnon työskentely aloitettiin mutterilla, missä piti puomin kohdalla ratsastaa suoraan, ja puomien väleissä asettaa ulos ja takaosakäännösmäisesti (vai etuosa? Unohdin jo kumminpäin...) liikkua puomin luokse. Alkuun oli vähän hakemista, mutta pikkuhiljaa alkoi onnistumaan. Ravissa jouduin jatkuvasti tekemään voltteja, sillä liikuttiin Liekin kanssa aika reippaasti. Muutettiin mutteri ympyräksi, jolloin työskentely jo paljon helpompaa - siis jos kevennettiin. Se harjoitusravi oli jotain niin hirveää! Mun säälittävät yritykset istua tamman ravissa näkyykin videolla erittäin hyvin, ja ton hytkymisen voi todellakin laittaa ton ravin piikkiin - jos ette usko niin kokeilkaa itse. Onneksi pikkuhiljaa aloin tottumaan isoon raviin, tosin laukkaamisen jälkeen hevonen puksutti sellaista vauhtia eteenpäin ettei siellä todellakaan voinut istua...

Mutterilla työskenneltiinkin todella paljon, ja pääosin tehtiinkin tuota samaa tehtävää molempiin suuntiin. En odottanut laukkatyöskentelyä mitenkään iloisesti, mutta yllätyin todella positiivisesti. Vaikka laukka oli reipasta, ja alkuun hiukan vaikea lyhentää niin loppua kohden pätkät vain paranivat. Tehtävä oli siis nostaa laukka ennen pitkän sivun loppua C-päädyssä, laukata pääty-ympyrä jonka jälkimmäinen puolikas lyhyttä laukkaa ulospäin asettaen. Tämän jälkeen tehtiin samaan päätyyn voltti lyhyessä laukassa. Toiseen päätyyn tehtiin mutteri/ympyrä kerran - tosin taisin tehdä niitä parhaimmillaan kolmestikin peräkkäin. Muutaman kierroksen jälkeen Liekki alkoi innostumaan jo sen verran, että piti alkaa pysäyttelemään sitä jo seinää vasten ja peruuttamaan pari askelta. Laukassa tamma kyllä kuunteli todella hyvin apuja muutamista ravirikoista huolimatta, mutta ravi ennen ja jälkeen laukan oli kyllä jotain niin holtitonta...

Tallissa parit kuvat, ponin nopea harjaus ja loimi niskaan.

Kaikki tekemämme tehtävät näkyvät videolla. Pistäkäähän laatua paremmaksi ;)

"No kun mua vähän kutittaa tosta silmäkulmasta..!" Huomatkaa muuten nuo ponin partakarvat... :D

Rakastuin tohon otsapantaan.... ♥

Syy miksi postaus venähti näin lauantai-illalle on se, että kävin kuvaamassa kaverini kouluvalmennusta tänään. Ajatuksena oli että saan postauksen julkaistua ajoissa, mutta video latasikin oletettua pidempään. Kovin paljon kuvia en ottanut, mutta pakkohan tältäkin päivältä on pari kuvaa julkaista. Toinen on tallissa otettu kuva Patusta, ja mua ärsyttää kun noi korvat ei näy kokonaan ja kuva tärähti siltikin vähän. Toinen on sitten yhteiskuva kaveristani ja Katista ennen valmennuksen alkua - hän välttämättä halusi jonkun hymiön naamansa eteen :) Jotenkin tykkäsin kaikista ulkona otetuista yhteiskuvista, harmi etten tajunnut lähteä kuvaamaan ennen valmennusta tarhailevia hevosia...